Vistbacka Ymmärtääkseni

Jyrkkä uskontokielteisyys sopii ainakin teineille ja älyllisesti laiskoille

Ateisti tässä terve. Mielestäni uskonnollisten ihmisten pitäminen urpoina vain siksi, että he uskovat asioihin, joihin en itse usko, ilmentää useimpien aikuisten tapauksessa silkkaa älyllistä laiskuutta. Se voi toki olla hyvinkin tarpeellinen vaihe käydä läpi vaikkapa uskontoon indoktrinoidulle teini-ikäiselle, joka on ensimmäistä kertaa löytänyt sellaisia näkökulmia, jotka auttavat kyseenalaistamaan dogmia, ja ehkäpä kokenut vapautumista uskonnon kahleista. Mutta mitä enemmän vuosia karttuu, sitä vähemmän uskonnon näkeminen ainoastaan uskontoa kritisoivasta näkökulmasta on jees – ainakaan kenellekään, joka pitää aidosti kriittistä ajattelua ja maailman monipuolista ymmärtämistä arvossa.

Oli epäilemättä aika, jona yksiselitteinen uskontokielteisyys oli laajemminkin cool ja punk, mutta nykyään se näyttäytyy lähinnä väljähtäneenä, tyhjänpäiväisenä meuhkaamisena.

Uskontokritiikkiin kannattaa totta kai perehtyä, siis esimerkiksi niihin perus-Dawkinseihin, Harriseihin ja vastaaviin. On yleissivistystä ymmärtää, miten paljon uskontojen nimissä on tehty pahaa. Niinikään on hyödyllistä tiedostaa, millaisin tavoin uskontojen avulla voidaan manipuloida, ohjailla, tukahduttaa ja pahoinpidellä ja jopa tappaa ihmisiä. Ja totta kai on hyvä juttu, että on kykyä pureskella uskonnollisten teosten sisältöpuolta kriittisellä aivolla. Nämä ovat kelpo näkökulmia, enkä katso, että niitä koskevaa keskustelua ja pohtimista olis mitään syytä kiirehtiä lopettamaan.

Mutta samanaikaisesti myös uskontojen myönteisten puolien ymmärtämisen tulisi olla yleissivistystä. Tätä koskevan ymmärryksen kartuttamisessa meillä on mielestäni todella paljon tekemistä. Tulevaisuudessa on toivottavasti ihan perusjuttu tiedostaa, millaisia terveyttä ja hyvinvointia lisääviä psykologisia ja sosiaalisia tehtäviä monet uskonnolliset käytännöt toteuttavat. Näiden arvon ymmärtääkseen ei ole välttämätöntä omaksua niitä uskonnon sisäisiä narratiiveja, jotka selittävät toimintaa vaikkapa jonkin kaikkivoivan autoritäärisen olennon mieltymyksillä. Kyseisiä asioita voi ymmärtää, ja pitää arvossa, ihan vain ihmislajia koskevien faktojen pohjalta.

Uskonto voi tuoda elämään järkeä

Vaikken uskoisi minkään jumalaolennon vaativan ihmiseltä kirkossa käyntiä joka sunnuntai, se ei tee kirkossa käynnistä typerää. Kun katsoo, millaisia asioita ihmiset parhaan nykytiedon valossa pitävät arvossa (esim. terveitä perhesuhteita ja yhteisöllisyyttä, ystävyyttä, yhteisiä rituaaleja, vakautta ja turvaa, vapautta, jaettuja arvoja), ei ole vaikea huomata, että uskonnot ja uskonnolliset yhteisöt tarjoavat tai tukevat näistä monia – ja että monien uskonnottomien ihmisten on toisaalta vaikea löytää niitä elämäänsä. Ihmisten arvostamien asioiden näkökulmasta monet uskonnolliset ihmiset toimivat siten itse asiassa järkevämmin kuin monet sekulaarit ihmiset. Kun usko siihen, että Jumala haluaa ihmisen pitävän huolta kanssaihmisistään, tukee ihmisen kykyä tehdä niin, annan tälle täyden tukeni vaikken itse uskoisi siihen, että mikään jumala haluaa yhtään mitään. 

Voin kuvitella, että monen sekulaarin liberaalin on vaikea nähdä, mitä tekemistä uskonnolla voi olla vaikkapa vapauden kanssa. Jos tunnistat ajatuksen, haluan rohkaista funtsimaan asiaa lisää. Vapaus ei ole ainoastaan sitä, että on mahdollisimman paljon erilaisia asioita, joiden välillä valita.

Toinen yleinen vastaväite on, että mikään edelläkuvatuista myönteisistä asioista ei edellytä uskontoa. Ehkä. Mutta, edelleenkin ateistina, olen nähnyt monia ihmisiä, jotka ovat löytäneet niitä vasta uskonnollisesta yhteisöstä. Mikään ei toistaiseksi ole saanut minua vakuuttuneeksi siitä, että se, että ihminen löytää uskonnosta hyveellistä elämää tukevia elementtejä olisi selkeän ongelmallinen asia vain siksi, etten jaa hänen uskomusjärjestelmäänsä. Moni ateisti (tiedän tämän, koska olen itse ollut tällainen ateisti) mieltää asian jotakuinkin niin, että jos uskontoa on mukana, kokonaisuus jää aina miinuksen puolelle. Minusta tämä on yksinkertaisesti naiivi ja suppea ajattelutapa.

Ylipäänsäkin annamme mielestäni aivan liian vähän arvoa sille, millaisia tekoja ihmisten uskomuksista seuraa, ja liikaa sille, että heidän maailmaa jäsentävät tarinansa eroavat omistamme. Kun hahmotamme todellisuutta eri käsitekartastoilla kuin nuo toiset, – kun yksi porukka puhuu jumalasta ja toinen ei –, meidän on vaikea huomata ajattelun ja toiminnan monia yhdenmukaisuuksia. Ihmisen ajatusmaailman vaikutukset ovat tärkeämpi asia kuin se kieli ja ne myytit, joilla he maailmaa jäsentävät.

Emme tietenkään voi lakata pyrkimästä kohti eheämpää, totuudenmukaisempaa kuvaa todellisuudesta, eikä tarvitsekaan. Kriittisen ajattelukykymme vuosituhansia kestäneen jalostumisen myötä monet aiemmin totena pitämämme käsitykset ovat vähitellen karisseet pois. Olemme korvanneet monia huonosti toimivia myyttejä paremmin toimivilla myyteillä. Voi olla, että tämä kehityskulku johtaa siihen, että uskontojen hyviä puolia on tulevaisuudessa riittämiin tarjolla ilman uskontoakin. Ilmeinen tosiasia kenelle tahansa asiaa älyllisellä rehellisyydellä tarkastelevalle kuitenkin on, että toistaiseksi uskonnoille on paljon tilausta. Uskonnot tarjoavat lukemattoman monille ihmisille jotain sellaista, mitä he eivät ole mistään muualta löytäneet. Ne palvelevat monia inhimillisiä tarpeita, ja siinä määrin kuin yhtä hyviä tai parempia sekulaareja vaihtoehtoja onkin tarjolla, se ei suurelle osalle tämän maailman ihmisistä ole vielä millään muotoa ilmeistä.

Sokea piste

Meillä ihmisillä on monesti vaikeuksia ymmärtää, miten jonkun maailmaa toisin jäsentävän ihmisen elämäntavasta ja maailmankuvasta voisi oppia jotain hyödyllistä. 

Mitä huonommin uskonnottomat ihmiset ymmärtävät uskontojen mekanismeja, sitä todennäköisemmin he kuvittelevat olevansa itse vapaita kyseisistä mekanismeista, jotka eivät todellisuudessa ilmene ainoastaan selkeän uskonnollisissa ihmisissä: myös uskonnottomat ihmiset toteuttavat tietämättään, hyvässä ja pahassa, monia niistä ajattelu- ja toimintamalleista, joita uskonnollisissa ihmisissä havaitsevat ja usein kritisoivat. 

Kun uskonnottomat ihmiset ymmärtävät huonosti uskontojen myönteisiä funktioita, heidän on vaikea muodostaa uskontojen roolista sellaista eheää kokonaiskuvaa, joka edesauttaisi uskontojen – siis myös niiden aidosti haitallisten puolten – käsittelyä kestävällä tavalla. Kun kokonaiskuva on liian yksipuolinen, on myös epätodennäköisempää, että he saavuttaisivat uskonnollisten ihmisten kanssa kunnioittavia, vaikutuksiltaan rakentavia vuorovaikutussuhteita, jollaisia voi jännitteisessä maailmanajassamme pitää välttämättömänä asiana.


Tämä kaikki ilmentää mielestäni aivan valtavan räikeää sokeaa pistettä, joka koskettaa suurta osaa sekulaarista maailmasta. Minusta vaikuttaa kyllä siltä, että alamme olla valmiita aihepiiriä jäsentävien ajatusmalliemme päivittämiseen, mutta jään vielä odottamaan laajamittaisemman keskustelun käynnistymistä.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

14Suosittele

14 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (98 kommenttia)

Käyttäjän Vistbacka kuva
Henry Vistbacka

Yksi kiintoisa näkökulma on sekin, miten tärkeää myös uskonnollisten ihmisten olisi ymmärtää uskontojen psykologisia ja sosiaalisia ulottuvuuksia. Mitä tapahtuisi, jos vaikkapa hartaat kristityt ja hartaat muslimit ymmärtäisivät nykyistä paremmin kummallekin joukolle yhteisiä psykososiaalisia mekanismeja, jotka ohjaavat joskus hyvinkin jyrkän dogmaattisuuden pariin? Voisiko olla, että nykyistä enemmän painottuisi ymmärrys siitä, että tarve uskoa johonkin itseä suurempaan, kuulua yhteisöön, tehdä yhteisiä rituaaleja ja niin edelleen, ovat perustavanlaatuisempia, useampien ihmisten jakamia tarpeita kuin tiettyyn uskonnolliseen traditioon liittyvät erityispiirteet?

Käyttäjän janikorhonen kuva
Jani Korhonen

- "Vapaus ei ole ainoastaan sitä, että on mahdollisimman paljon erilaisia asioita, joiden välillä valita."

Itse asiassa vapaus ei ole ollenkaan tuota. Vapaus tarkoittaa vain, että mikään ulkopuolinen taho ei määrää ihmisen valintoja. Se ei takaa, että valinnanvaihtoehtoja olisi montaa tai välttämättä yhtään. Täydellisin saavutettavissa oleva vapaus olisi ehkä eläminen yksin omistamallaan saarella valtameren keskellä. Siellä ei mikään ulkopuolinen taho vaikuttaisi valintoihin, mutta vaihtoehdot, joista valita, eivät luultavasti olisi kovinkaan kummoisia.

Ps.
Muuten erinomainen kirjoitus. Tartuin kommentissani sivuseikkaan.

Käyttäjän lassinuutinen kuva
Lassi Nuutinen

En ole samaa mieltä. Vapauden voi menettää myös sisäisesti. Addiktioista tai neurooseista kärsivä ihminen ei ole vapaa. Viittaat ilmeisesti Jumalaan ulkopuolisella olennolla. Kuitenkin Jumalan on moni kokenut avuksi sisäisissä kamppailuissa. Jos viitataan Jumalaan olentona, joka riistää vapauden, musta siinä ollaan jo aika kaukana siitä, että Jumala olisi silloin täydellisen rakastava olento.

Oletko sinkku? Jos et, olet menettänyt vapautesi. Ei missään nimessä kannata tutustua ihmisiin. Joku ihminen voi tulla tyrannisoimaan elämääsi ja riistämään vapautesi.

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen

Kysymys vapaudesta on mielenkiintoinen. Jos sen määrittelee juuri tuolla tavoin, silloin ihminen ei ole tippaakaan vapaa vaikka kuinka kuvittelisi ja uskoisi siihen. Kukaan ihminen ei ole riippumaton ympäröivästä vuorovaikutuksesta, vaan jo pelkästään Etelämantereella asuvan pingviinin aivastuksellakin on epäsuora vaikutus siihen kuinka hyvin nukuitte viimeyönä.

Jyrki Paldán

"Täydellisin saavutettavissa oleva vapaus olisi ehkä eläminen yksin omistamallaan saarella valtameren keskellä."

Ei olisi, vaan tyhjiössä.

Käyttäjän heikkihyotyniemi kuva
Heikki Hyötyniemi

Ansiokas kirjoitus ... mutta itsekin missaat osan asian syvällisyydestä. - Uskonto on enemmän kuin mielipidekokoelma ... se on "käyttöjärjestelmätasolla".

Ei ole ajattelun työkaluja "ymmärtää" tiedollisella tasolla (liittyen ensimmäiseen kommenttiisi).

Käyttäjän Vistbacka kuva
Henry Vistbacka

> Uskonto on enemmän kuin mielipidekokoelma ... se on "käyttöjärjestelmätasolla".

Toki. Mikä kirjoituksessani tarkalleen saisi ajattelemaan, etten hahmottaisi tätä?

Käyttäjän heikkihyotyniemi kuva
Heikki Hyötyniemi

"... ymmärtää uskontojen psykologisia ja sosiaalisia ulottuvuuksia"

Ei kai näistä voi keskustella jos ne ovat alisymbolisia!

Risto Koivula Vastaus kommenttiin #41

Sellaiset voivat kyllä olla symbolisiakin, esimerkiksiksi keinotekoisten tiedollisten yhteyksien luomista ajattelun tarpeisiin sellaisten ilmiöiden välille, joiden todellisia yhteyksiä ei tunneta.

Juha Hämäläinen

Näen asian niin, että ateismi on yksi uskonto muiden joukossa. Siihen voi uskoa tai olla uskomatta.

Tätä ylempänä on havainto siitä, ettei kykymme ymmärtää mitään ole nollaa suurempi. Kvanttiteoreetikot, joissa on maailman älyllisesti kehittyneimpiä yksilöitä, ovat vakavissaan sitä mieltä, että havaitsemamme maailma on harhainen eikä vastaa todellisuutta. Emme edes tiedä siis mikä on todellisuus.

Tältä pohjalta on ihan turhaa naureskella kenenkään uskomuksille mitään. Olemme kaikki yhtä tietämättömiä. Meillä ei ole kuin uskomme johonkin.

Uskontojen vaikutukset nähdään niiden hedelmistä.

Käyttäjän jannekejo kuva
Janne Kejo

Tosiaan, ateistit uskovat, että Jumalaa ei ole olemassa. Agnostikot eivät usko sen paremmin Jumalan olemassaoloa kuin olemassaolemattomuuttakaan, vaan suhtautuvat kysymykseen avoimesti.

Käyttäjän MattiAhlstedt kuva
Matti Ahlstedt

Voihan sen noinkin vääntää, todellisuudessa ateismi on uskon puutetta, uskontoihin kuuluu erinlaisia rituaaleja uskon kohdetta kohtaan joita ateisteilta ei löydy.

Käyttäjän VeijoPaasonen kuva
Veijo Paasonen Vastaus kommenttiin #26

Itse näen että usko on uskomista johonkin suurempaan kuin itse tai muut. Ateisti uskoo että maailmankaikkeus on se suuri ja kaunis.

Jos ihmiskunta rikkoo luonnonvoimia vastaan, lopulta he tuhoutuvat omakätisesti tai maailmankaikkeuden korjaavaan liikkeeseen. Luonnonvoimat viimeisenä ohjaavat ihmiskunnan suuntaa ja määräävät tulevaisuuden.

Kuulostaa jumalalliselta, eikö vain?

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen Vastaus kommenttiin #55

"Ateisti uskoo että maailmankaikkeus on se suuri ja kaunis."

Tiede sanoo, maailmankaikkeus on suuri, kauneudesta ei sano mitään.

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen Vastaus kommenttiin #26

Ateismi ei ole uskon puutetta. Halutessaan ateisti voi vaikka uskoa vaaleanpunaisiin näkymättömiin yksisarvisiin ja harjoittaa uskonnollisia rituaaleja. Ateismi on sitä ettei usko tai koe uskoa jumaliin. Ateistejakin on monenlaisia, esimerkiksi vahva ateismi katsoo jyrkästi, että jumalia ei ole. Ateismi on vain yksi yhdentapainen katsomus tähän asiaan muiden katsomusten joukossa, eikä se ole yhtään muita sen enempää ylivertaisenmpi. Itse katson puolestani ignostikkona, että koko kysymys olemassaolosta on merkityksetön, kuten jo näemme tästäkin keskustelusta että kaikkilla on oma näkemyksensä ja mielikuvansa yhdestä ja samasta asiasta.

Ja jos joku ei tiedä, niin ignostismi on yksinkertaisesti selitettynä näkemys, jonka mukaan kysymys jumalan olemassaolosta on merkityksetön, koska sillä ei ole todennettavia seurauksia.

Käyttäjän IlkkaJanhunen kuva
Ilkka Janhunen

"Uskontojen vaikutukset nähdään niiden hedelmistä"

-> Jep. Uskontojen sisältökysymyksistä on melko turhaa väitellä. Järkevämpää on vertailla millaisia tosiasiallisia vaikutuksia eri uskonnoilla on eri yhteiskunnissa. Tällä tavalla voi huomata kuinka uskonnot ovat keskenään erilaisia ja toiset uskonnot ovat parempia kuin toiset.

Käyttäjän ApHiltunen kuva
Ap Hiltunen

Ateismi tarkoittaa jumaluskon puutetta. Esimerkiksi buddhalaisuutta voidaan pitää ateistisena uskontona, koska siinä ei ole mitään jumalia joita palvoa. Ateismilla ja ateisteilla taas ei ole mitään yhteistä näkemystä siitä millainen maailma on vaikkakin useimmat nojaavat tieteelliseen selitykseen maailmankaikkeuden synnystä. Jumaluskon puutteeseen taas ei voi uskoa tai olla uskomatta, se vain on tai ei ole.

Vaikka maailmaan liittyy epävarmuustekijöitä, kyllä minun mielestäni uskomukset ovat kuitenkin aika naurettavia. Jos minulta kysyttäisiin, mitä kuoleman jälkeen tapahtuu, voin vastata että "en tiedä". Vaikka minulla voisikin olla jokin näkemys siitä mitä tulee tapahtumaan, en voi sitä varmaksi tietää joten on varmempi sanoa se suoraan "en tiedä, mutta uskon että...". Uskonnollinen ihminen taas on varma siitä että hänen vastauksensa on juuri oikea vaikkei hänellä ole asiasta sen parempaa tietoa kuin minullakaan. Se että on lukkiutunut jo tiettyyn vaihtoehtoon jättää vähemmän tilaa pohtia tai kyseenalaistaa omia näkemyksiä aiheesta tarkemmin. Olemme kaikki yhtä tietämättömiä ja ehkä kaikki myös uskomme johonkin mutta vain toiset väittävät tietävänsä oikean vastauksen ja olevansa varmoja kannastaan. On se minusta naurettavaa pitää täysin varmana asiaa johon varmuutta tuskin tullaan koskaan saavuttamaan. Toisaalta tällaisten absoluuttisten totuuksien hyväksyminen voi tuntua jonkun mielestä turvalliselta maailmassa missä mikään ei ole varmaa.

"Uskontojen vaikutukset nähdään niiden hedelmistä."

Voimme vain kuvitella mitä kaikkea olisimme saavuttaneet jo tieteessä ilman järjestäytyneiden uskontojen tukahduttavia vaikutuksia, siis juuri niitä joissa kanta esimerkiksi maapallon suhteesta Aurinkoon on jo päätetty ja kaikki asiaa vastaan sanovat todisteet vain ohitetaan ja niiden esittäjät vangitaan. Varmasti uskonnoilla on myös positiivisia vaikutuksia yksilötasolla, yhteiskunnan tasolla en usko että kannattaisi lukkiutua tiettyyn kantaan joissain asioissa.

Olen itse ateistinen agnostikko, lupaan uskoa jumaliin heti kun joku tarjoaa niistä pätevät todisteet. Tähän mennessä mitään sellaista todistetta ei ole esitetty eikä varmaan tulla esittämäänkään. Jos joku väittäisi yksisarvisen olevan olemassa en myöskään uskoisi sitä ilman päteviä todisteita, selkeästihän minua yritettäisiin huijata!

Hyvä kirjoitus Henryltä mutta itse uskon että ongelma on hengellisyyden puute. Esimerkiksi meditoimalla voi saavuttaa samanlaisen tilan jonka uskova saa rukouksesta. Taitoja harjoittaa omaa hengellisyyttään ilman vaatimusta uskonnosta voitaisiin opettaa vaikka kouluissa. Luulen että näitä taitoja harjoittamalla voi saavuttaa samat hyödyt kuin uskonnosta ilman että sinun on allekirjoitettava valmiiksi saneltuja sääntöjä siitä miten hengellisyyttäsi harjoitat tai mitä mieltä voit asioista olla.

https://en.wikipedia.org/wiki/Spiritual_but_not_re...

Käyttäjän jannekejo kuva
Janne Kejo

"Ateismi tarkoittaa jumaluskon puutetta."

Ei tarkoita. Agnostisismi tarkoittaa jumaluskon puutetta. Ateisimi tarkoittaa uskoa siihen, että Jumalaa ei ole olemassa.

Oleellinen ero on siis tämä: ateisti uskoo, kun taas agnostikko ei usko.

Käyttäjän kuoppari kuva
Ari Kuoppa-aho Vastaus kommenttiin #21

Väärin.

Teismi tarkoittaa että jumalusko on ja ateismi että jumaluskoa ei ole.
Taasen Gnostinen= tietoon perustuva, Agnostinen= ei tietoon perustuva.
Sekä teismi että ateismi voi olla gnostista tai agnostista.

Esimerkiksi oma ateismini (jumanuskon puuttuminen) on pääasiassa luonteeltaan agnostista, koska minulla ei ole tietoa kaikista jumaluuksista. Kristinuskon suhteen ateismini on gnostista (tietoon perustuvaa), koska TIEDÄN raamatun perusteella että kristinuskon Jumala ei voi olla olemassa, tai se on ainakin äärimmäisen epätodennäköistä.

edit:
Agnostikko määritelmää käytetään usein virheellisesti teistin ja ateistin lisäksi ikäänkuin kolmantena vaihtoehtona, vaikka se agnostismi kertoo vain teismi/ateismin luonteesta, sen ei pitäisi olla kolmas vaihtoehto.

Käyttäjän jannekejo kuva
Janne Kejo Vastaus kommenttiin #27

Ateisti uskoo, että Jumalaa ei ole. Toisin sanoen ateistilla on usko -- nimittäin se usko, että Jumalaa ei ole.

Agnostikolla ei ole uskoa sen suhteen, onko Jumalaa olemassa vai ei.

Käyttäjän kuoppari kuva
Ari Kuoppa-aho Vastaus kommenttiin #30

Agnostikko voi olla yhtä hyvin teisti kuin ateistikin.

Käyttäjän HannuVallin kuva
Hannu Vallin Vastaus kommenttiin #30

Olet väärässä, meilläkin opetettiin tätä väärää agnostikko-määritelmää ihan lukiossa asti vielä 1990-luvulla mutta se on toki väärin opetettu.

Sinulla (kuten monella muullakin) menee tässä sekaisin teismi (usko) ja gnostismi (tieto). Nämä eivät ole ollenkaan samalla akselilla joten ateismi ja agnostikko eivät ole toisensa pois sulkevia termejä, vaihtoehtoja näiden yhdistelmistä saadaan neljä:

a) Gnostinen Teisti (Olen täysin varma, että jumala/jumalia on olemassa)
b) Agnostinen Teisti (Uskon jumalan/jumalien olemassaoloon, mutta en voi olla varma siitä)
c) Agnostinen Ateisti (En usko jumalien olemassaoloon, mutta en voi olla varma etteikö niitä olisi olemassa)
d) Gnostinen Ateisti (Olen varma, ettei mitään jumalia ole olemassa)

Suurin osa uskovaisista kuuluu hyvin todennäköisesti b-ryhmään, suurin osa ateisteista c-ryhmään mutta myös a- ja d-ryhmiin kuuluu ihmisiä. A-ryhmäläiset ovat näistä kaikkein vaarallisimpia, sillä heitä koskee erityisesti lausahdus "Ilman uskontoa hyvät ihmiset tekevät hyviä tekoja ja pahat ihmiset pahoja tekoja, mutta vaatii uskontoa saada hyvät ihmiset tekemään pahoja tekoja."

Käyttäjän halaolla kuva
Hannu Ala-Olla Vastaus kommenttiin #30

Eli postimerkkien keräilemättömyys on harrastus?

Agnostikko ymmärtää ettei tiedä, uskoo hän mitä hyvänsä.

Juha Hämäläinen Vastaus kommenttiin #27

#27. Tietosi on yhtä heikko todiste kuin jonkun usko. Meidän todellisuutemme luonnetta emme edes tunne. Tiede ei näe tämän yli eikä siksi selitä mitään vaan vain tekee havaintoja harhoistamme kuten aistiemme tai mittaustemme tuloksista. Mitään lopullista faktaa meillä ei ole yhtikäs mistään.

Käyttäjän Vistbacka kuva
Henry Vistbacka Vastaus kommenttiin #21

Janne, itse näen myös ihmisen, jolta yksinkertaisesti puuttuu jumalusko, sopivan aivan hyvin ateistin määritelmään. En hahmota, miksi ateismin määritelmä edellyttäisi sitä, että aktiivisesti uskoo, että jokin asia on tietyllä tavalla. Tällainen ihminen voi samanaikaisesti olla tai olla olematta agnostikko.

Käyttäjän jannekejo kuva
Janne Kejo Vastaus kommenttiin #29

Ihmiset voidaan Jumaluskonsa perusteella jakaa kolmeen ryhmään:

1) Ihmiset, jotka uskovat, että Jumala on olemassa
2) Ihmiset, jotka uskovat, että Jumala ei ole olemassa
3) Ihmiset, jotka eivät usko tästä asiasta yhtään mitään

Näin meille opetettiin yläasteen uskontotunnilla 1970-luvulla, ja tämä jaottelu on hyvin looginen. Jos haluaisimme jaotella ihmiset vain kahteen ryhmään sen mukaan, uskovatko he Jumalan olemassaoloon vai eivät, ei siihen tarvittaisi kolmea eri käsitettä; kaksi riittäisi.

Kakkos- ja kolmoskohta poikkeavat toisistaan nimenomaan siinä, onko henkilöllä jokin usko tästä asiasta vai ei.

Käyttäjän halaolla kuva
Hannu Ala-Olla Vastaus kommenttiin #34

2) Ihmiset, jotka uskovat, että Jumala ei ole olemassa

Muotoilisin tuon kakkosen ennemminkin näin: Ihmiset jotka *eivät* usko, että jumala on olemassa. Silloin se sisältää myös kolmosen koska ei-uskominen voi olla nimenomaan sitä ettei usko asiasta mitään.

Käyttäjän MattiKarnaattu kuva
Matti Karnaattu Vastaus kommenttiin #73

Ei ihan. Minäkin ymmärrän ateismin niin, että nimenomaan uskotaan että jumalaa ei ole.

Ei voi kuitenkaan todistaa onko jumalaa olemassa vai ei joten se on puhtaasti uskonvarainen asia.

Käyttäjän halaolla kuva
Hannu Ala-Olla Vastaus kommenttiin #74

Atestit eivät ole samasta muotista. Määrittävä tekijä on jumaluskon puuttuminen, sillä ei niinkään ole väliä miten kukin ateisti asemansa selittää. Jotkut puhuvat vahvoista ateisteista niiden kohdalla, jotka uskovat ettei jumalaa ole. Seitsemän vaiheisen asteikon muistan joskus nähneeni. Yksinkertaisesti kuitenkin: ei jumaluskoa = ateisti. Ja juuri sitähän termi tarkoittaa.

Itse en ole vakuuttunut jumaluskoisten(teistien) väitteistä. Ei minun uskoni ole "jumalaa ei ole", en vain usko väitettä että sellainen olisi.

Mutta tuo "ei voi todistaa" on ennemminkin agnostismia, siitä voi taipua ihan kumpaan suuntaan hyvänsä uskonsa kanssa.

Itse pitäydyn uskomasta siihen asti, että joku keksii, miten jumalan voisi todistaa ja tekee sen. Tai esittää jotain muuta, joka vakuuttaa minut. Kukaan ei voi päättää, mitä uskoo.

Käyttäjän MattiKarnaattu kuva
Matti Karnaattu Vastaus kommenttiin #76

"Määrittävä tekijä on jumaluskon puuttuminen, sillä ei niinkään ole väliä miten kukin ateisti asemansa selittää."

Buddhalaiset siis ovat ateisteja.

"Itse pitäydyn uskomasta siihen asti, että joku keksii, miten jumalan voisi todistaa ja tekee sen. Tai esittää jotain muuta, joka vakuuttaa minut. Kukaan ei voi päättää, mitä uskoo."

Puhtaasti uskonvaraisissa asioissa on nähdekseni vaihtoehdot uskoo että on, uskoo että ei ole, tai en tiedä. Puhtaasti uskonvaraisisissa asioissa ei ole keinoja todistaa ja se semmoinen falsifioitavuuden puute vähän niinkuin määrittelee mikä on uskonasia.

Käyttäjän halaolla kuva
Hannu Ala-Olla Vastaus kommenttiin #79

"Buddhalaiset siis ovat ateisteja"

Kyllä. Siis ne buddhalaiset, jotka eivät usko jumalaa vastaaviin asioihin. Jotkut buddhalaiset uskovat. Ateismi ei millään tavalla tarkoita, ettei henkilö voisi uskoa johonkin muuhun, hänen ateisminsa kertoo vain ettei hänellä ole jumaluskoa. Se ei kerro, uskooko hän karmaan, menninkäisiin, tai ylipäätään johonkin yliluonnolliseen.

Mutta tuossa viimeisessä kappaleessa olet täysin väärässä ainakin mitä tulee jumaluskoon. Jos ei ole mitään syytä uskoa jumalaan, ei välttämättä tarkoita että olisi syy uskoa sellaisen olemattomuuteen.

Joku youtube-ateisti tiivisti tämän purkillisella purkkapalloja: Verrataan teistien väitettä jumalan olemassaolosta väitteeseen, että purkkapalloja on parillinen määrä. Jos ei usko väitteeseen, se ei tarkoita että jotenkin välttämättömästi uskoisi, että niitä on pariton määrä. Vain ettei näe toteennäytetyksi väitettä parillisesta määrästä.

Jumalusko on yksi väite, ei kaksi väitettä. Se on "jumala on" ja vastaus siihen on "kyllä" tai "ei", eikä väitepari "jumala on" ja "jumalaa ei ole" ja joista olisi pakko valita toinen. Jos vastaus kysymykseen "jumala on" ei mielestäsi ole "kyllä", olet ateisti vaikket vastaisi "ei".

Juha Hämäläinen Vastaus kommenttiin #29

#29. Näillä termeillä vain saivarrellaan. Niillä ei mitään käytännöllistä eroa.

Jokainen ihminen on viimeistään aikuiseksi tullessaan miettinyt uskontoja ja niiden jumalia. Hänellä on usko tai epäusko jumalan olemassaoloon mitä se sitten tarkoittaakin. Määrittelemällä itsensä agnostikoksi ei saa itseään olemaan ajattelematta jumalan olemassaoloa. Se on jo siksi selvää, koska agnostikoksi ei voi päätyä loogisesti käymättä tätä arviointia ensin läpi.

Se olisi sama kuin munkki väittäisi päätyneensä selibaattiin olematta koskaan ennen munkkilupausta ajattelematta seksiä ja naisten kaatamista.

Risto Koivula Vastaus kommenttiin #21

Miten määrittelet ´jumalan´ käsitteen?

Käyttäjän MattiKarnaattu kuva
Matti Karnaattu Vastaus kommenttiin #64
Käyttäjän Vistbacka kuva
Henry Vistbacka

> Varmasti uskonnoilla on myös positiivisia vaikutuksia yksilötasolla, yhteiskunnan tasolla en usko että kannattaisi lukkiutua tiettyyn kantaan joissain asioissa.

Tästä tulee sellainen vaikutelma, että ajattelet uskonnoissa olevan kyse ainoastaan siitä, mitä maailmasta ajatellaan. Nostaisin itse huomattavan paljon enemmän esille sitä, millaisia käytännön vaikutuksia jonkun ihmisen uskonnollisella vakaumuksella on.

> Esimerkiksi meditoimalla voi saavuttaa samanlaisen tilan jonka uskova saa rukouksesta

Miten olet päätynyt uskomaan näin? Olen itse yrittänyt googlailla aihetta koskevia tutkimuksia, enkä ole löytänyt sen puolesta todisteita. Eri meditaatiotekniikatkaan eivät vaikuta keskenään samoin, aivojen saati kokemuksen tasolla.

Siis toki yhtäläisyyksiä voi olla (kummassakin tavataan kääntyä sisäänpäin), mutta en silti lähtisi väittämään näitä samanlaisiksi.

Tunnen "spiritual but not religious" -teeman, ja siinä on mielestäni hyvin ansioikkaita näkökulmia, mutta pääosin siinä puuttuu kokonaan ymmärrys siitä, mitä sellaisia asioita uskonnollisuus tarjoaa, joita yksilön kokemusmaailmaa painottava spirituaalisuus ei.

Hyvä luento mm. näistä teemoista, aiheena psilosybiinin aiheuttamat uskonnolliset kokemukset, mutta pätee laajemminkin tähän SBNR-asiaan: https://www.youtube.com/watch?v=lM-yinhpOgQ

Käyttäjän HaMi kuva
Hannu Rautomäki

"Minulle juutalainen uskonto, kuten kaikki muutkin uskonnot, on lapsellisten taikauskojen ruumiillistuma.
Edes hienostuneet tulkinnat eivät voi tätä muuttaa."
Albert Einstein
Viite:
https://fi.wikiquote.org/wiki/Albert_Einstein

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

On olemassa kahdenlaisia uskovaisia. Sellaisia, joita on lapsuudesta asti kasvatettu johonkin uskontoon ja pakotettu sitä noudattamaan. Ja toisaalta sellaisia, jotka ovat myöhemmällä iällä itse löytäneet oman uskonsa.

Ensimmäiseen ryhmään kuuluu osittain onnellisia ja tasapainoisia ihmisiä myös, mutta hyvin suuri osa heistä on sairaalloisen ahdistuneta ja kykenemättömiä elämän normaaleihin nautintoihin.

Jälkimmäiselle ryhmälle on tyypillistä ulospäin näkyvä harmonia, elämänilo ja tasapainoisuus. He ovat ikäänkuin turvassa koko ajan, löytäneet jotain, jonka he mieltävät pysyväksi eli sellaiseksi, jota heiltä ei voi pois ottaa vaikka elämä toisi tullessaan mitä tahansa. Hyvin suuri osa heistä on kokenut kovan elämän kohtalon esimerkiksi päihde- tai vankilakierteineen tai jollain muulla tavoin, ja uskon kautta he mieltävät pelastuneensa.

Käyttäjän MattiKarnaattu kuva
Matti Karnaattu

Olipas hyvä kirjoitus.

Uskonnollisuus on biologinen taipumus. Samaa ilmiötä on havaittu myös muilla lajeilla (Neandertalit hautasivat, hiljattain pois mennyt Koko gorilla kertoi viittomakielellä kuolevien gorilloiden menevän "toiseen paikkaan" ja elefanttien touhuista nähdään myös).

Ihminen saa uskonnollisuudesta myös... kicksejä. Samat aivoalueet aktivoituvat kuin mitä havaitaan jossain sosiaalisissa kokemuksissa.

Uskonnottomana ihmisenä koen uskonnon puutteen poistavan elämästäni jotain mitä jollain toisella on. Ehkäpä tarvitsen semmoisen.

Uskonnot näyttäisi edesauttavan luovuutta. Erilaiset mytologiat ovat olleet kimmokkeena taiteelle tuhansien vuosien ajan, ja näihin liittyvät asiat voivat generoida lisää. Esimerkiksi kun islamissa ei saa profeettaa ja jumalaa kuvata, on tämä näkynyt hienoina koristeluina. Uskonnoilla näyttäisi olevan kultuuria rikastava piirre.

Uskonnoista tulee ongelma siinä vaiheessa jos niitä sotketaan politiikkaan, lainsäädäntöön, argumentoinnissa... Uskontoperustaiset arvokäsitykset ovat hyvin paljon uskontokohtaisia, ne tulisi pitää henkilökohtaisina.

Uskonnot on jees, fundamentalismi on sivistyneen maailman syöpä.

Käyttäjän jannekejo kuva
Janne Kejo

Harvinaisen hyvä blogikirjoitus. Kiitos siitä.

Käyttäjän ialybr kuva
Juhani Heiska

Niinpä. Tässä on nyt blogistilla hienoja juttuja, joissa on se vaara, että ne hukkuvat valtavaan informaatiomäärään. Sitten vielä: Jos sitten joku rupeaa esittämään näistä asioista jotain jäsennyskenttää, jonka avulla päästäisiin selkeämpään tietoon niin eihän se onnistu, koska sitten ruvetaan riitelemään siitä, kenen jäsennys on se oikea.

Käyttäjän Vistbacka kuva
Henry Vistbacka

Käytän kirjoittaessani paljon aikaa siihen, että pyrin karsimaan tekstistä epäolennaista rönsyilyä ja jankkausta; ei kuitenkaan ole vahvin taitoni tämä. Onneksi mikään ei estä jatkamasta harjoittelua. :)

Käyttäjän hpeltola kuva
henri peltola

hyvä kirjoitus.

Uskonnon "varjolla" tehdään paljon yhteiskuntaa ylläpitäviä asioita.

Suomessa uskonto on ollut suuressa roolissa lukutaidon opettamisessa ja yleissivistyksen levittämisessä. Kirkko on ollut se ensimäinen instituutio joka on pitänyt kirjaa väestöstä, kuolleista ja syntyneistä.

Jumalanpalvelusten yksi funktio on myös ollut pakottaa kylien ihmiset yhteen paikkaan säännöllisesti, jossa virsien veisuuden ohella on myös solmittu suhteita, sovittu talkoista, puhuttu politiikkaa, jaeltu kaikenlaisia niksejä ja vaikka ruokaohjeita yms. yleistä yhteisöllisyyttä lisääviä tekijöitä.

Ilman uskonnon vaikutusta ei ole ollenkaan niin itsestäänselvää että ihmiset saataisiin pakotettua kerran viikossa kokoontumaan. Onhan niitä kaikenlaisia karkeloita ja pihakirppiksiä ja sellaisia mutta pakko on arvostaa myös sitä konkreettista hyötyä mitä Jeesuksen sanan kuuleminen on tuonut mukanaan.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

Uskonto on oopiumia kansalle, mutta parempi höyryissä kuin pahoilla teillä.

Käyttäjän jannekejo kuva
Janne Kejo

"Meillä ihmisillä on monesti vaikeuksia ymmärtää, miten jonkun maailmaa toisin jäsentävän ihmisen elämäntavasta ja maailmankuvasta voisi oppia jotain hyödyllistä."

Aivan. Tämä pätee niin uskontoon kuin politiikkaankin. Oman blogini motto onkin "Jos sosialismia arvioidaan kapitalismin arvomittareilla, tulokseksi tulee automaattisesti, että sosialismi toimii vain jos se ei eroa kapitalismista."

Vastaavasti, jos esimerkiksi islamia arvioidaan "valkoihoisen sianlihaa syövän ja alkoholia juovan heteromiehen" arvomaailmalla, niin tulos on se, mitä tälläkin palstalla saadaan päivästä toiseen lukea.

Juha Hämäläinen

#16. Tuo islamia koskenut kommenttisi on ihan höpöä. Islam tuomitsee itsensä omilla kirjoituksillaan ja uskoviensa teoilla. Ei siihen yhtään valkoist tai ruskeaa miestä tarvita.

Käyttäjän Vistbacka kuva
Henry Vistbacka

Jokainen meistä tuomitsee toisia, milloin milläkin perusteella. Tämä ei tietenkään tarkoita sitä, että kaikki näkökulmat olisivat yhtä varteenotettavia tai yhtä kelvottomia, mutta se tarkoittaa kyllä, että useimmilla meistä on pää aivan liian syvällä perseessämme jotta kykenisimme näkemään, miten syvällä se malka olikaan omassa silmässämme.

Käyttäjän Vistbacka kuva
Henry Vistbacka

Nähdäkseni yksi keskeisimmistä keinoista ajattelun totalitaroitumisen välttämiseen on se, että pyrkii arvioimaan erilaisia katsomuksia ja näkökulmia muista katsomuksista ja näkökulmista käsin – ja aivan erityisesti siis niitä katsomuksia ja näkökulmia, joista itse on erityisen vakuuttunut. Tällainen moninäkökulmaisuus vähentää todennäköisyyttä siihen, että jumahtaisi liian lujasti kiinni mihinkään yksittäiseen totuuteen.

Sanon "vähentää todennäköisyyttä", koska tässäkin on vaara jumahtaa epäkäytännöllisen jyrkkään kulttuurilliseen relativismiin, jossa mitään asiaa ei uskalla väittää toista arvokkaammaksi.

Arvot ja moraalikin ovat toki konstruktioita, mutta sen sijaan, että ajattelisin niitä täysin objektiivisina, ulkoa annettuina asioina (esim. "Jumala sanoo näin") tai täysin subjektiivisina, sisäsyntyisinä asioina ("mä saan ihan ite päättää mihin mä uskon"), miellän niiden olevan intersubjektiivisia, ts. keskinäisvuorovaikutuksessa syntyviä ja muotoutuvia ilmiöitä, joihin voi vaikuttaa mutta joita ei missään olosuhteissa pysty kontrolloimaan. Tämä mahdollistaa arvojen ja moraalien vertailun, silloinkin, kun pitää niitä suhteellisina asioina.

Käyttäjän MattiKarnaattu kuva
Matti Karnaattu

Tai miten olisi se, että jos haluaa jotain uskontoa kritisoida niin kritisoi ensiksi OMAA uskontoa tai oman etnisen ryhmänsä vallitsevaa uskontoa josta nyt olisi se paras ymmärrys.

Sitten kun on oman tutun uskonnon hölmöydet käyty läpi, voi siirtyä kritisoimaan muita.

Käyttäjän MirjamiParant1 kuva
Mirjami Parant

#18 Henry V., tunnistanet, että ajattelu ei totalitarisoidu.

Mitä taas tulee huoleen siitä, miten ihmisten ajattelua tai toimintoja on mahdollista rajata, on todettava, että laeilla ja säännöillä rajataan.

Anarkistit rikkovat lakeja, mutta onneksemme, jotkut myös uskaltavat.

Käyttäjän Vistbacka kuva
Henry Vistbacka

> tunnistanet, että ajattelu ei totalitarisoidu.

En hahmota, mihin viittaat. Viestisi jäi muutenkin aika epäselväksi; haluaisitko kokeilla muotoilla jotenkin toisin?

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Uskonnot perustuvat maagiseen ajatteluun ja altistavat muuhunkin maagiseen ajatteluun kuten astrologia, grafologia, homeopatia jne. Raamatun ns. Jumala ja Jeesus ovat rasisteja.

Käyttäjän Vistbacka kuva
Henry Vistbacka

Oliko tällä tarkoituksena kommentoida jotain tekstissä sanomaani?

Käyttäjän Vistbacka kuva
Henry Vistbacka Vastaus kommenttiin #54

Autatko ymmärtämään, minkä otsikossani tarkalleen koet surkeaksi?

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #66

Lauri ei ole vielä päättänyt onko hän teini vai älyllisesti laiska.

Käyttäjän MattiKarnaattu kuva
Matti Karnaattu

Olennainen kysymys on että onko se yksinomaan huono asia.

Uskonnollisuuden biologinen syy on havaittavissa ja on osaltaan vaikuttanut lajimme selviytymiseen tänne saakka.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

"...ja altistavat muuhunkin maagiseen ajatteluun..."

Yleensä noin ei ole asian laita, sillä pääosa uskovaisista pitää kaikkea sellaista taikauskona, joka ei liity heidän oman uskontonsa dogmistoon. Monet luterilaiset esimerkiksi ovat sitä mieltä, että jopa ortodoksikristillisyyteen sisältyy jonkin verran taikauskoia vaikka itse jumala onkin sama.

Käyttäjän Vistbacka kuva
Henry Vistbacka

Se, että muodostaa yleiskuvansa uskonnollisista ihmisistä kiihkomielisimpien fanaatikkojen perusteella johtaa yhtä totuudenmukaiseen käsitykseen kuin se, että muodostaa yleiskuvansa moottoripyöräilijöistä teho-osastotapausten perusteella, tai yleiskuvansa huumeita käyttävistä ihmisistä niiden kaikkein pelottavimmassa kunnossa olevien Piritorin sekakäyttäjien perusteella.

Siis totta kai meidän apinamieli on taipuvainen muodostamaan todellisuuskäsityksensä just noin. Mutta ei kai kaikkia sen horinoita nyt ihan sellaisenaan tarvii uskoa?!

Käyttäjän MattiAhlstedt kuva
Matti Ahlstedt

Itse olen aina ajatellut että todellinen uskova saa uskonnostaan jotain henkilökohtaista hyvää irti, jotain niin merkittävää että puolustaa sitä henkeen ja vereen, jopa niin paljon että rikkoo oman uskontonsa sääntöjä eri tavoilla.

Uskovat uhriutuvat ja väittävät että jokin asia heitä kohtaan tapahtui vain koska he ovat uskovia, vaikka useimmiten johtuu siitä miten uskova ihminen käyttäytyy asemassaan tai ihan vain ihmisenä toisia kohtaan. Joka antaa julkisesti uskovana esiintyvistä nimenomaan urpon kuvan.

"Meillä ihmisillä on monesti vaikeuksia ymmärtää, miten jonkun maailmaa toisin jäsentävän ihmisen elämäntavasta ja maailmankuvasta voisi oppia jotain hyödyllistä. "

Tähän sortuu meistä jokainen, oli kyse uskonnosta tai mistä muusta tahansa, meitä jokaista elämä muokkaa eri tavoin ja joskus toisen ajattelutapa on vain niin kaukana omasta ettei vain kykene kääntämää omaa näkökulmaa lähellekkään toisen tapaa ajatella.

Käyttäjän JuhaMakkonen1 kuva
Juha Makkonen

Mielestäni uskonnollisten ihmisten pitäminen urpoina vain siksi, että he uskovat asioihin, joihin en itse usko, ilmentää useimpien aikuisten tapauksessa silkkaa älyllistä laiskuutta.
..........

Sinulla on väärä käsitys siitä miksi uskovaisia pidetään "Urpoina".

Uskovaisia pidetään tyhminä siksi, että he uskovat asioihin jotka eivät ole totta ja se on vielä helposti osoitettavissa.

Käyttäjän MattiKarnaattu kuva
Matti Karnaattu

Jos joku kykenee todistamaan jumalan olemassa olevaksi tai olemattomaksi, niin se kyllä kiinnostaa minua.

Käyttäjän JuhaMakkonen1 kuva
Juha Makkonen

#39
Raamatun ja Koraanin "Jumalallisuuden" pystyy osoittamaan vääräksi aivan helposti.

Jumalan olemassa oloa ei tietenkään pysty osoittamaan sen enempää todeksi kuin epätodeksikaan.

Minä käsitin, että kun puhumme uskovaisista niin puhumme niin kutsutuista tunnustavista uskovista jotka uskovat Jumalaan jolla on nimi ja lait.

Käyttäjän MattiKarnaattu kuva
Matti Karnaattu Vastaus kommenttiin #42

"Jumalan olemassa oloa ei tietenkään pysty osoittamaan sen enempää todeksi kuin epätodeksikaan."

Eli se on uskonasia.

Tosiasiat voi todistaa vääräksi, tai oikeaksi.

Käyttäjän IlkkaJanhunen kuva
Ilkka Janhunen

#38: Kommenttisi on lapsellinen.

Käyttäjän JuhaMakkonen1 kuva
Juha Makkonen

#38
Perustele kommenttisi jos haluat minun ottavan sen vakavasti.

Käyttäjän JaniLehtinen kuva
Jani Lehtinen

Itse uskon myös tieteeseen ja kysynkin olenko nyt tyhmä? Tieteen mukaan maailmaa ei pitäisi olla, koska antimateriaalin olisi pitänyt tuhota se alkuräjähdyksen jälkeen. Tämä ei kuitenkaan ole totta ja se on vielä helposti osoitettavissa.

Käyttäjän JuhaMakkonen1 kuva
Juha Makkonen

#44
Itse uskon myös tieteeseen ja kysynkin olenko nyt tyhmä?
............

Mikä muu kuin tiede antaa meille parhaan selityksen maailmasta?

Sinun esimerkistäsi en tajunnut mitään.

Käyttäjän MattiKarnaattu kuva
Matti Karnaattu Vastaus kommenttiin #47

Tuohon esimerkkiin käy Cogito ergo sum.

Jumalaa ei voi todistaa oikeaksi eikä vääräksi joten se on uskonvarainen asia.

Käyttäjän Vistbacka kuva
Henry Vistbacka

No, minusta ei ole typerää tehdä asioita, joiden seuraukset ovat yleisinhimillisesti arvostettuja – siis, vaikka toiminnan perustelut eivät olisi minusta uskottavia.

Käyttäjän JaniLehtinen kuva
Jani Lehtinen

Mukavaa lukea kirjoituksia joissa haastetaan hieman omia näkemyksiä. Nykyisin ihmiset kirjoittelevat erittäin kriittisesti ja syvällisempi pohdiskelu usein unohtuu.

Käyttäjän JuhaMakkonen1 kuva
Juha Makkonen

Mukavaa lukea kirjoituksia joissa haastetaan hieman omia näkemyksiä
............

Uskovaisten tapoihin ei kuulu haastaa omia näkemyksiä.

Tiede on siitä hyvä, että sen johtopäätökset ovat aina haastettavissa.

Käyttäjän Vistbacka kuva
Henry Vistbacka

Ateistina toteaisin, että omien näkemysten haastaminen nyt on ylipäänsä useimmille ihmisille useimmissa tapauksissa tosi vaikeaa, ja meidän pitäis musta alkaa panostaa huomattavasti enemmän siihen, että opetellaan sitä yhdessä.

Käyttäjän JuhaMakkonen1 kuva
Juha Makkonen Vastaus kommenttiin #51

Ateistina toteaisin, että omien näkemysten haastaminen nyt on ylipäänsä useimmille ihmisille useimmissa tapauksissa tosi vaikeaa
............

Totta tämäkin.

Mutta fanaattiselle uskovaiselle se ei ole ainoastaan vaikeaa, vaan mahdotonta.

Käyttäjän MattiKarnaattu kuva
Matti Karnaattu Vastaus kommenttiin #53

Minä en ole varma.

Lähinnä se asia jos ihminen ehtii koko elämänsä jankuttaa jonkun asian puolesta lapsuudesta teini-ikään saakka, siinä kohtaa on usein peli jo menetetty kun ihminen ei kovin helposti muuta mieltään jos menettää kasvonsa sen takia.

Uskonnollisuus voi siinä kohtaa kääntyä psykoosisairautta muistuttavaan tilaan missä väännellään todellisuutta uskonkäsityksiä muistuttavaan muottiin. Tästä esimerkkinä on nämä litteän maan kreationistit.

En tosin tiedä miten homma menee siinä kohtaa toiseen suuntaan. Jos oikein pahasti on sekaisin uskonnoista ja siinä kohtaa onnistuu saamaan omiin kehäpäätelmiinsä sotkeutunutta ihmistä vielä hieman joko lisää keksimään kuvitelmia kun näyttää todellisuutta, voiko se laukaista psykoosin? Vai romahtuuko ajatusrakennelmat ja ihminen tervehtyy sairaalloisuuteen menevästä uskonnosta?

Käyttäjän MarkkuHekkala kuva
Markku Hekkala

Kommentin peruteella tietämyksesi uskovaisista näyttää kyllä olevan uskon asian tasolla.
Kaikki uskovaiset, gnostikot, agnostikot, ateistit jne. käyttäytyvät tietysti samalla tavoin.

Käyttäjän HeikkiRosti kuva
Heikki Rosti

Hohoijaa! Ateistien mielenmaisemassa filosofiaa riittää.Olisihan vielä voinut parituhatta sivua lisää laittaa.Kuin Neuvostoliiton tiedeakatemiassa aikanaan.Meidän pyhä kirjamme totesi jo 2000 vuotta sitten lähettävänsä superharhaopin,joka hyvin itseään hitec osaajana pitävään yli-ihmiseen puree.Vain uusi Stalin,Hitler tai Mao vain tarvitaan,että heikkolahjaiset uskontoihin turvautuvat ali-ihmiset pyyhkäistään pois.Mutta sentähden Jumala on,että ei pyyhkäistä

Käyttäjän JuhaMakkonen1 kuva
Juha Makkonen

#48
Vain uusi Stalin,Hitler tai Mao vain tarvitaan,että heikkolahjaiset uskontoihin turvautuvat ali-ihmiset pyyhkäistään pois
...........

Oletko pohdiskellut miksi sinun jumalasi luo näitä Stalineita ja Hitlereitä?

L Heino

Yhteiskunnissa voi olla yhteisöjä jotka pitävät toisistaan huolta, joihin voi kokoontua jottei olisi yksin ja joista saisi tukea vaikeissa tilanteissa, vaikkei yhteiskunnassa olisikaan uskontoja. Uskonnoissa on toki paljon hyviä puolia, kaikissa. Mutta valitettavasti emme voi seurata uskontoja vain niiden hyvien puolien vuoksi. Niissä on otettava mukaan koko paketti, hyvät ja huonot asiat. Uskonto on business siinä missä mikä tahansa muukin seura johon liityt, johon maksat jäsenmaksua jotta voit osallistua. Mikä sitten tekee uskonnoista niin erilaisen? Eikö pelkkä ihmisten kuoleman pelolla rahastaminen ole aika hassua sinänsä, mutta kun ajatellaan sitä että nykyajan uskontomme ovat syntyneet aikakausilla jolloin oli tarve suuntaa antaviin, ohjaaviin yhteisöihin, ei niitten tarve tämän päivän teknologia voittoisessa maailmassa ehkä löydä muuten sitä sopivaa rakoa josta voitto kotiin tulisi niinkuin ennen. Massamanipulointi parhaimmillaan. Ihmisiä voi auttaa ja tukea muutenkin kuin uskontojen lomassa. Mutta kukapa sellaista rahoittaisi, tai tekisi ´vapaaehtoisesti´. Ei kukaan. Ihmiset ovat ihmisiä. Joku uskoo, joku tarvitsee näyttöä jotta uskoisi. Loppupeleissä meistä kukaan ei ole täällä lopullisesti. Käytettiin uskontoja sitten rauhattomien/turvattomien tukemiseen tai ei, siitä taivaspalan osakekaupasta maan päällä ei kukaan koskaan tule takaisin sanomaan onko asia näin vai ei. Puhe on helppoa, puhutaan sitten jonkin uskonnon puolesta tai ei. Se on molemmin puolin lietsomista johonkin, puolesta tai vastaan. Ollakseen inhimillinen ihminen ei tarvitse moraalisia sääntöjä tai käskyjä siitä miten olla inhimillinen ja tuntea sen lähimmäisensä hätä. Me autamme ja tuemme siksi että oikea hätä ja paha olo on sellaista jonka jokainen on jossain vaiheessa kokenut. Ei siihen tarvita minkään uskonnon ohjausta.

Käyttäjän tomiketola kuva
Tomi Ketola

Jumalan/Allahin/Buddhan/Spagettimonsterin tai minkä tahansa muun olemassaoloa/olemattomuutta ei voi todistaa millään fyysisillä todisteilla. Jos voisi niin ne lakkaisivat olemasta kaikkivoipia. Eikä siis uskon asioita.

Siksipä uskomuksiin perustuvia pykäliä ei pitäisi sotkea lainsäädöntöön. Ns kultainen sääntö on kaikille maailman kansalaisille yhteinen.

Käyttäjän lassinuutinen kuva
Lassi Nuutinen

Kiitos kirjoituksesta, joka oli hyvin myötätuntoinen meitä uskovia kohtaan.

Dawkinsin, Hitchensin ja muiden ohella kannattaa lukea myös John Lennoxia ja tutustua William Lane Craigiin. Lennox otti kantaa kirjassaan "Tähtäimessä Jumala" tuohon väitteeseen, että uskonnot ovat saaneet kaikkea pahaa aikaan maailmassa ja kuinka sen nimissä on tapettu. Jos katsomme 1900-lukua, se oli uskonnottomuuden kulta-aikaa ja vuosisata, jonka aikana on tapettu enemmän ihmisiä kuin koko ihmiskunnan historiassa yhteensä. Lennox ottaa esiin John Lennonin laulun, jossa kuvitellaan maailma ilman uskontoja ja pyytää vastavuoroisesti kuvittelemaan maailman ilman ateismia. Ei olisi Stalinia, ei Maoa, ei Pol Potia... Maailma olisi ilman Gulagia, kulttuurivallankumousta, ja kuolemanpeltoja; ei riistettäisi lapsia vanhemmilta, koska nämä opettavat lapsilleen uskomuksia; korkeakoulutusta ei riistettäisi Jumalaan uskovilta; heitä ei syrjittäisi työpaikoilla; kirkkoja ja jumalanpalvelustiloja ei ryöstetä, hävitetä ja polteta. Eikö tätäkin kannata kuvitella?

Musta oli hyvä, että pyysit myös ajattelemaan uskontojen myönteisiä puolia ainaisen uskontojen huonojen puolien ajattelemisesta. Se osoittaa, ettet ole fundamentalistinen. Kuitenkin ehkä olisi hyvä hakea vastavuoroista näkökulmaa uskonnottumuuden huonoista puolista. Muuten tulee mielikuva, että katselet ylhäältä alaspäin arvioiden uskovia.

Tiedän, ettei ateistit pidä siitä, jos heitä niputtaa samaan nippuun Stalinin, Pol Potin ym. kanssa. Ateismia on todella montaa eri muotoa. Samoin on vähän hämmentävää, että puhutaan vain uskontojen huonoista tai myönteisistä puolista ja uskonsodista, kun uskontoja on niin paljon ja meistä jokainen on yksilö.

Käyttäjän MattiKarnaattu kuva
Matti Karnaattu

Uskonnot voi myös viedä järjen.

Käyttäjän halaolla kuva
Hannu Ala-Olla

Pelkästään mainitsemalla Stalinin(joka ei edes ollut ateisti), POl Potit sun muut osoitta aika selvästi ettet ole ymmärtänyt mitään ateismista tai uskonnottomuudesta. Kumpikaan ei antanut noille mitään opasta, jonka mukaan he toimivat. Ateismi tai uskonnottomuus eivät ole uskontoja ja näihin ryhmiin kuuluvat hakevat *kaiken* muun maailmankuvaansa jostain muualta.

Ateismi ei ole uskonto tai maailmankuva, se on vastaus yhteen kysymykseen ja sillä on yhtä suuri vaikutus yksilön maailmankuvaan kuin muillakin kysymyksillä. Jos Stalinia, maota ja Pol Potia yhdistäisi vaikkapa se, että he pitävät oluesta, voisiko sitä vastausta heidän maailmankuvastaan käyttää perusteena heidän toimilleen? Ei voisi. Eikä voi ateismiakaan.

Ja ei. 1900-luku ei tosiaankaan ollut uskonnottomuuden kulta-aikaa. Se oli aikaa jolloin ateistiksi tunnistettu tapettiin melkein joka maassa.

Käyttäjän lassinuutinen kuva
Lassi Nuutinen

Samalla tavalla ei voida osoittaa, että uskonnot ovat aiheuttaneet pahaa, kuten ei myöskään voida sanoa, että ateismi tappoi 1900-luvulla miljoonia ihmisiä. Hyvä että tajusit pointin. :)

Käyttäjän halaolla kuva
Hannu Ala-Olla Vastaus kommenttiin #90

Kristityt tappamassa aborttiklinikan työntekijöitä nykyisine tulkintoineen tai katoliset ja protestantit tappamassa toisiaan mm. Irlannissa ovat kyllä ihan riittävä todiste uskonnon aiheuttamasta pahasta. Tai Afrikan kristittyjen maiden lait homojen kuolemantuomioista eiköhän noita esimerkkejä löydy, jopa buddhalaiset tappavat Intiassa muslimeja nimenomaan uskontonsa takia. Vaikka täytynee sanoa, että uskotojen takia muita tappavat tekevät niin enemmänkin kohteiden uskonnottomuuden tai väärän uskonnon vuoksi.

Mutta mikään lauseessa "ei ole jumalaa" ei johda ketään tappamaan ketään. Ei vaikka miten vääntäisit.

Käyttäjän lassinuutinen kuva
Lassi Nuutinen Vastaus kommenttiin #91

Onpas nyt melkoista propagandaa. Kyllä, kaikissa uskonnoissa on ääri-ilmiöitä, mutta sitä on myös ateistisissa liikkeissä ja se suuntautuu ihmisiä vastaan, jotka ovat uskonnollisia. Pidän varmasti ihan yhtä vastenmielisenä tällaista väkivaltaa kuin sinäkin, mutta ateismi kyllä on potentiaalisesti yhtä vaarallista kuin mikä tahansa uskontokin ja ihan samoista syistä. En kiellä tuota uskonnoissa esiintyvää väkivaltaa, mutta sinä näytät kieltävän ateistisen väkivallan. Tavallaan tunnen tossa sun itsepetoksessa sen pelottavan potentiaalin.

Kristinusko on maailman vainotuin uskonto. Kaikista voimakkainta vaino on Pohjois-Koreassa, joka on ateistinen valtio. Vainon syy ateistinen.

Entisessä Neuvostoliitossa katosi kristinuskoisia ja joutui leireille. Syy oli ateistinen.

Sam Harris, kuuluisa uusateisti on todennut, että jotkut väitteet ovat niin vaarallisia, että voi olla jopa eettistä tappaa ihmisiä, jotka uskovat niihin. Voi olla helppoa sanoa niin, mutta ehkäpä harva tajuaa kuinka lyhyt matka on sanoista tekoihin. Ehkei Marxkaan tajunnut sitä kirjoituspöytänsä äärestä.

Yhtä paljon kuin sinä haluat kuulua samaan joukkoon Stalinin, Pol Potin ja ateististen hirmuhallitusten joukkoon ateismisi kanssa, en minäkään ilman hyviä perusteluja voi ottaa kantaakseni syytä Rohingyo muslimien kohteluun enkä aborttiklinoiden työntekijöiden kohdistuvaan väkivaltaan.

Tämä keskustelupätkä mielestäni toi esiin tarpeen sille miksi blogistin pitäisi ottaa myös ateistinen väkivalta puheeksi, jos ottaa uskonnollisen väkivallan. Ei riitä, että ottaa uskontojen myönteiset puolet puheeksi. Militalistinen ateismi voi olla todella vaarallista itsepetoksensa kanssa. Juuri itsepetoksessa on varmasti yksi potentiaalisen väkivallan siemen, kun toinen ihmisryhmä pyritään epäinhimmilistämään.

Jännä muuten, että Jumalaan uskovana olen osasyyllinen myös buddhalaisten tekoihin.

Käyttäjän halaolla kuva
Hannu Ala-Olla

"Uskonto voi tuoda elämään järkeä"

Muttei mitään sellaista, mitä ei voisi tuoda jokin muukin.

Käyttäjän demoni kuva
Liisa Polameri

...ongelmia syntyy jo siinä, kun jumala ulkoistetaan ihmisen ulkopuolelle. Kenellä on (on ollut) kiistaton valta määritellä tämän näin syntyneen kulttuurisen konstruktion ja uskonnon "terveet" ominaisuudet.

Eikö olisi aika palata alkuperäiseen panteistiseen "uskontoon", jonka elementit olisivat kaikille yhteisiä.

Käyttäjän TapioSeppnen kuva
Tapio Seppänen

Kiitos tästä kirjoituksesta, olen täsmälleen samoilla paitsi että omasta kristinuskon näkökulmastani. Aika paljon näkee sitä, että nuoret vihaiset ateistit ,yhtälailla, kuin muiden aatemaailmojen edustajatkin, somessa lynkkaavat toisen ajatusmaailman edustajan persoonan hänen uskontonsa tai ideologiansa mukana. Kristinuskolla on 2000v. historia (ja juutalais-kristillisellä uskonnolla toinen mokoma), joka on muokannut tätä maailmaa pitkälti sellaiseksi kuin se nyt on. Jos tämä kaikki nähdään vain pahana asiana, heitetään samalla romukoppaan paljon koko läntisen maailman perusteista, joidenka tilalle ei helposti löydy vastaavaa korviketta.

Vistbacka, olet älykäs ihminen! Juuri tällaista asiallista ja rauhanomaista keskusteluyhteyttä kaivataan, jossa keskenään eri mieltä olevat ihmiset voisivat keskustella ja tuoda esille näkemyksiään ja olla silti ystävät keskenään. Jos emme tätä ymmärrä, niin silloin sitä vasta ollaan pulassa.

Käyttäjän halaolla kuva
Hannu Ala-Olla

Sori, mutta vanhimmat todennetut tiedot juutalaisista ovat muutama sata vuotta ennen ajanlaskun alkua, heidän tooransa vanhimmat kirjoitukset sitä muutaman sata vuotta vanhempia. Kristinuskon alun historioitsijat sijoittavat välille 30 - 300 jaa. Mitään, minkä kukaan nykyään tunnustaisi kristinuskoksi ei liene ollut vielä tuhattakaan vuotta. Ei sillä, miksi ajatusmaailman vanhuus olisi jonkinlainen meriitti?

Mutta jollet ole nähnyt somessa kristittyjä jotka lynkkaavat muita, niin olet kivasti kulpassasi. Mulkku on mulkku uskontokunnasta tai aatteesta riippumatta.

Käyttäjän MattiKarnaattu kuva
Matti Karnaattu

Kristinusko on alle 2000v ja juutalaisuus on jotain 700v tätä vanhempi.

Juutalaisuuden juuria nähdään kaanainmaan uskonnossa ja juutalaisuus näyttäisi olevan monijumalaisen uskonnon yhden jumalan palvomisen ja zarathustralaisuuden yhdistelmää. Kristinusko taas kopioinut todella paljon mithralaisuutta. Syyt tälle ovat selviä kun ymmärtää sen juuret.

Uskontokriittisyys on vähän semmoista että se pitäisi aloittaa ensiksi omasta uskonnosta tai oman etnisen ryhmänsä valtauskonnosta minkä tuntee parhaiten.

Ihminen voi kyllä ihan hyvin elää uskonnottomanakin, uskonnolle ei tarvitse mitään korviketta.

Nykypäivänä on enemminkin sellainen tilanne, että nähdään uskonoppien jumiutuneen johonkin 500v takaiseen aikaan vaikka maailma on muuttunut viimeisen 500v aikana valtavasti. On havaittavissa, että kun uskonnot sotketaan mukaan maallisiin asioihin kuten politiikkaan ja lainsäädäntöön, siitä on vain harmia. Päätöksen teko pitää tehdä vain tosiasioiden pohjalta, niihin ei uskonasiat liity.

Mikä on uskonasia niin paras määritelmä tälle löytyy falsifioitavuudesta. Ne mitä ei pysty falsifioimaan, ovat uskonasioita.

Käyttäjän halaolla kuva
Hannu Ala-Olla

"Ne mitä ei pysty falsifioimaan, ovat uskonasioita"

Falsifioimiseen riittää se, että jokin asia kuvataan kahdella, toistensa kanssa ristiriitaisella asialla. Raamattu tekee tämän jumalalle.

Käyttäjän MattiKarnaattu kuva
Matti Karnaattu Vastaus kommenttiin #88
Käyttäjän halaolla kuva
Hannu Ala-Olla Vastaus kommenttiin #89

Voin minä tarvittaessa etsiä muutamankin, mutta helpoimmin huomattavat liittyvät jumalan väitettyyn kaikkivoipaisuuteen. Kuitenkin toisaalla Raamatussa hän ei pärjää kun vastassa on rautaisia sotavaunuja. Lisäksi jossain kirjassa(en ymmärrä miksi sillä olisi merkitystä, missä. Voin kuitenkin etsiä, jos tarve perustellaan) sanotaan, ettei jumala voi valehdella.

Kumpikaan ei oikein sovi jumalan kuvailtuun pystyvyyteen. Eihän hän pärjää edes painissa Jaakobille huijaamatta.

Voin kaivella lisääkin jollei riitä.

Käyttäjän MattiKarnaattu kuva
Matti Karnaattu Vastaus kommenttiin #92

Lähinnä se asia, että asioita pitäisi käsitellä kirjakohtaisesti. Eri kirjat ovat eri ihmisten tekemiä ja eri aikoina ja eri tarpeisiin.

Se tarkoittaa sitä, että kirjojen välillä voi olla kummallisuuksia ja kaiken lisäksi raamattu itsessään ilmaisee, että ensimmäinen Mooseksen kirja on mytologinen teos missä konservoitu vanhoja tarinoita.

Oikeastaan sillä ei ole mitään merkitystä mitä raamatussa lukee koska se miten ihmiset käsittävät jumalan, ei välttämättä liity mitenkään siihen. Jumala voidaan käsittää täysin simulaationa toimivan universumin järjestelmänvalvojana mitä ei voi havaita ja kaikki mitä raamattuun on kirjattu, voi olla jotain millä ei ole tekemistä tämän kanssa.

Käyttäjän TapioSeppnen kuva
Tapio Seppänen

Hannu Ala-Ollila ilmaisin varmaan itseäni huonosti, siis todellakin törmää tämän tästä nuoriin ja vanhempiinkin vihaisiin kristittyihin, jotka lynkkaavat muita heidän vakaumuksensa perusteella, mikä on outoa kristinuskon sanoma ja arvomaailma huomioon ottaen. Tällainen somekäyttäytyminen ei siis ole riippuvainen ihmisen uskonnollisesta tai ideologisesta taustasta, vaan ajattelun ja empatian tasosta, mitä tämän kyseisen artikkelin kirjoittaja Vistbacka yritti menestyksekkäästi sanoa.

Sitten tuo toinen mainitsemasi asia, kyllä ne Raamatun arkeologiaan perehtyneet ihmiset, joita olen kuunnellut, ovat sitä mieltä, että Juutalaisten historia täsmää arkeologisten löytöjen ja historiallisten tekstien kanssa. Esimerkkini vikipediasta: "On löydetty tekstejä, joissa kuvaillaan Sanheribin voittoa etiopialaisjoukoista. Niissä sanotaan: ”Mitä tulee Hiskiaan, siihen juutalaiseen, hän ei alistunut minun ikeeseeni, minä piiritin 46 hänen vahvaa kaupunkiaan, – – ja valloitin (ne) – –. Hänet itsensä minä suljin häkkilinnun tavoin Jerusalemiin, hänen kuninkaalliseen kaupunkiinsa[21].” Hän ei väitä valloittaneensa Jerusalemia. Tämä tukee Raamatun kertomusta, jonka mukaan Hiskia kapinoi Assyriaa vastaan eikä Sanherib onnistunut valtaamaan Jerusalemia."

Siis kuningas Daavidin perustama juutalaisten kuningasdynastia, johon juutalais-kristillinen uskonto pitkälti nivoutuu, on monien muidenkin löytöjen perusteella totta, ja siten myös juutalaisten historia temppeleineen voidaan jäljittää paljon kauemmas, kuin mainitsemasi muutama sata vuotta eaa. Suosittelisin perehtymään Raamatun arkeologiaan, historiaan ja Raamattuun itseensä, silloin huomaa, miten koherentti ja sivistävä kertomus se itse asiassa on. Tämä kannattaisi tehdä kaikkien kristinuskoon uskomattomienkin ihmisten, koska Raamatusta voi todella oppia paljon ja myös välttyä esittämästä sellaisia väitteitä, mitkä eivät ole totta.

Käyttäjän halaolla kuva
Hannu Ala-Olla

Kai se sitten riippuu siitä hyväksyykö juutalaisia edeltäneet uskonnot ja kansat myös juutalaisiksi. Minun kertomani on se, milloin juutalaisiin viitataan ensimmäisen kerran juutalaisina.

Mutta mitä tulee Raamatun historiaan ja Raamattuun, oppii sen tarinoiden olevan yllättävän samanlaisia alueella *aiemmin* kiertäneisiin kirjoituksiin ja oppeihin. Siitä voi sitten jokainen päätellä mitä haluaa.

Mutta et näemmä ottanut lainkaan kantaa siihen, että mikä arvo on sillä, että aate on vanha? Kysytään nyt sitten suorempaa.

Sivistävä Raamattu on voinut olla aikalaisilleen ja monessa mielessä juuri se näyttää olevan sen tarkoitus(mitä tulee katkaravun syömiskieltoihin yms), mutta myös poliittinen(mitä tulee kahden kankaan sekoittamiseen, joista toinen olisi niihin aikoihin ollut tuontituote). Nykyihmiselle siellä ei ole mitään, mitä hän ei jo tietäisi, paitsi huonoja neuvoja(esim vuorisaarnasta).

Vähän sama kuin joku perustaisi nyt uskonnon yhdistämällä joitain terveys- ja poliittisia blogeja ja lisäisi mukaan hiukan huuhaata, vaikkapa jotain enkelienergiahössötystä tai yksisarvisterapiaa.

Käyttäjän MattiKarnaattu kuva
Matti Karnaattu

"Sitten tuo toinen mainitsemasi asia, kyllä ne Raamatun arkeologiaan perehtyneet ihmiset, joita olen kuunnellut, ovat sitä mieltä, että Juutalaisten historia täsmää arkeologisten löytöjen ja historiallisten tekstien kanssa."

Juutalaisuudessa on hyvä ymmärtää se, että se ei tapahtunut heti se muutos polyteistisesta uskonnosta jossa allettiin palvoa yhtä monista jumalista, eli siirtyi monolatriaan. Varsinainen juutalaisuus sitten oikeastaan poisti muut jumalat pois siirtyen monoteisimiin.

Raamatusta itsestään voidaan lukea, juutalaisuus meni monoteistiseksi vasta Babylonian vankeuden jälkeen. On pääteltävissä, että Zarathustralaisuus vaikutteet otettiin sieltä. Raamatusta voidaan itsestään päätellä, että Mooseksen kirjat kirjoitettiin vasta Babylonian vankeuden jälkeen.

Käyttäjän AnssiPajala kuva
Anssi Pajala

Irtauduttuani haitallisesta kultista pitkän ja tuskallisen prosessin kautta olen käynyt läpi monia erilaisia vaiheita suhtautumisessani uskontoon. Pitkään ajattelin, että vain fundamentalistinen uskonnollisuus on pahasta. Lopulta tajusin, että "maltillisetkaan" uskovaiset eivät osaa pitää uskontoa yksityisasianaan, vaan myrkyttävät sairaalla taikauskollaan vähintäänkin lapsensa.

Järjestäytynyt uskonnollisuus on rikkaruohomeemi, joka tulee kitkeä ihmiskunnan kulttuureista perinpohjaisesti.

Toimituksen poiminnat