Vistbacka Ymmärtääkseni

Kaikki blogit puheenaiheesta Kiertotalous

Mikä on menestyksen resepti?

Tänään Lappeenrannassa vieraillessani pysähdyin miettimään tulevaisuuden menestyksen edellytyksiä, ja sitä, miten upeaa osaamista Lappeenrannassa on, erityisesti yliopiston ja ammattikorkeakoulun yhteistyö ympäristö- ja ilmastoasioissa ja uuden ympäristöteknologian osaamisessa ja kehittämisessä. Ympäristöteknologian osaamisella on kasvava kysyntä muuttuvassa maailmassa. Tämä osaaminen poikii ja näkyy koko alueen osaamisessa ja menestyksessä.

Vainajan kompostointi

Kirjoitin vuonna 2015 laajan blogin hautausvaihtoehdoista ja ilokseni huomasin, että Washingtonin osavaltio hyväksyi nyt, ensimmäisenä maailmassa, vainajan kompostoinnin.

Polttoturpeen jälkeen energiapajua – polttoturvesoiden jälkihoitoa tutkitaan

1970-luvulta lähtien turvetalous oli maamme nopeimmin kasvava teollisuuden ala. Jo 1970- ja 1980-lukujen taiteessa alettiin tutkia mitä tuleville turvesuon pohjille tulisi tehdä. Suomelle oli syntymässä uusi, isoja sarkapeltoja muistuttava maaresurssi. Metsäntutkimuslaitos (Kannuksen energiametsäkoeasema)  järjesti 17.8.1981 Turveruukki Oy:n tuotantosuolla Rantsilan Palonevalla aiheesta tiedotustilaisuuden yleisölle, alueen yhteisöille, yrittäjille ja tiedotusvälineille. Metsäntutkimuslaitos esitteli energiametsitystä. Silloin lupaavin turvesuonpohjan puulaji oli paju.

YLE:n "I love muovi"-kampanja on humpuukia

Synopsis (otsikko muutettu): YLE:n ”I love muovi”-kampanja on suurella rahalla tehtyä göbbelsmäistä propagandaa. SITRAn jäteasioita tuntemattomat toimijat ovat osaltaan tähän kampanjaan ilmeisesti tuoneet sisältöä. SITRA käy kovaa kampanjaa kulisseissa jätteenpolttoa vastaan ilmastonmuutokseen torjuntaan vedoten, vaikka EU:n komission virallinen syväanalyysi hiilineutraalista ”kukoistavasta Euroopasta” lähtee käsityksestä, että jätteen poltto pitäisi melkein kaksinkertaistaa EU:ssa 100 miljoonaan tonniin/v vuoteen 2050 mennessä.

Matalalla roikkuva hiilinieluhedelmä jää poimimatta

Vaalien alla keskustelu ilmastonmuutoksesta käy kuumana. Vakavaa aihetta lähestyessä ovat vähälle huomille jääneet muutoshalun keskeiset ajurit: inspiraatio ja toivo. Jo Brundtlandin komissio aikanaan määritti kestävän kehityksen. Komission mukaan kestävää kehitystä on sellainen kehitys, joka tyydyttää nykyhetken tarpeet viemättä tulevilta sukupolvilta mahdollisuutta tyydyttää omat tarpeensa.

Ilmastonmuutos ja yrittäjyys

Ilmastonmuutos muuttaa maailmaa muuttaessaan ilmastoa. Muutoksiin pitää vastata. Ilmastonmuutoksen vaikutuksista moni on uhka, johon pitää varautua tai jonka vaikutuksia pitää hillitä.

Ilmastonmuutos tuo yrityksille myös mahdollisuuksia: ratkaisemiseen tähtäävät toimet ja Innovaatiot, jotka ehkäisevät ilmastonmuutoksen vaikutuksia. Myös meitä tulevista haasteista varoittavat ja meille aikaa valmistautumiseen tai sopeutumiseen antavat sovellukset ovat mahdollisuuksia.

Miltei kaikkia alkuaineita voi kierrättää

Kiertotalouden oppi on tahkonnut tulosta parin viime vuosikymmenen aikana. Näkyvin tulos on kaatopaikkojen näkyvän jyrkkä väheneminen maassamme. Tilalle ovat tulleet kierrätyslaitokset ja jätevoimalat.

Ruohonjuuritasolla etenee, ehkä vähemmän näkyvästi, ekologinen kiertotalous. Se kierrättää alkuaineita. Tyyppiesimerkkejä ovat hiili, typpi ja fosfori. Kolmikosta kaikki ovat ihmiselle joko hyvin tarpeellisia tai jossain muodossa ja pitoisuudessa hyvin haitallisia.

Metsiemme hukkakauralle löytyi osa

Nyt kun metsäteollisuus suunnittelee ketjussa uusia biotuotteen tehtaita, puun saatavuus on alkanut taas puhuttaa. Luonnonvarakeskus vakuuttaa normaalipuun riittävän. Uusia mahdollisuuksia silti tarvitaan. Sellainen on suoperäisten maiden vesametsien viljely.

Vihreyden teollistaminen edelsi biotaloutta

Vihreyden teollistamisen oppi kehittyi 1990-luvun alussa. Vihreyden teollistaminen on aurinkoenergian virtaa, uusiutuvia luonnonvaroja, niiden jalostusta ja aineiden kiertoa. Ihannetila tuottaa uusiutuvia materiaaleja tavalla, joka on sovitettu aineen ja energian kiertoihin niin että jätettä ei synny lainkaan.

Ympäristöongelmien ratkaisuna ei olekaan teollisuudesta luopuminen, vaan sellainen ekoteollisuus joka perustuu kiertokulkutalouteen ja suljettujen kiertojen teknologiaan. Ympäristöajattelu kääntyy ylösalaisin. Vihreyden teollistaminen tekee jätteestäkin myyntitavaraa.

MAAILMANKAUPALLE UUDET SÄÄNNÖT - SAASTUTTAJA MAKSAA

Suomalainen hyvinvointi on hyvin paljon kiinni ulkomaankaupasta. Ulkomaankaupan osuus Suomen bruttokansantuotteesta nousee yli 40 prosenttiin, kun se suurissa maissa, kuten USA:ssa ja Japanissa, jää selvästi alle 20 prosentin. Isot pärjäävät taloudellisissa sodissa omien kotimarkkinoiden ansiosta paljon paremmin.

 

Toimituksen poiminnat

Julkaise syötteitä